ISBN: 978-951-1-35264-8
Julkaisukuukausi: 10.2020
Kirjastoluokka: 17.3
Kustantamo: Otava
Yksinäisyys on iso ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. Miksi olemme niin yksinäisiä?
Tunne yksinäisyydestä syntyy inhimillisestä kaipauksesta yhteyteen, tarpeesta kuulua johonkin sekä kosketetuksi tulemisen toiveesta. Vaikka yksinäisyys on monelle ongelmallista, sen ratkaisemiseksi on tehtävissä paljon – aina on toivoa!
Maija Ilmoniemen toiveikas ja omakohtainen tarina yksinäisyydestä ja siihen löytyneistä ratkaisuista auttaa ymmärtämään yksinäisyyden kokemusta ja purkamaan sitä vahvistavia uskomuksia. Lukija oppii rakentamaan siltaa yksinäisen mielen ja yhteyden mielen välille. Lopulta myös yhteyden kokeminen toisiin helpottuu.
Toivo on salainen voima ihmisessä.
Yksinäinen –
Maija Ilmoniemi
Maija llmoniemi
Yksinäinen on sellainen kaurismäkeläinen eat, pray love; Hollywoodin elokuvaversio, miinus kaikki glamour – tositarina, jossa kaukomaiden sijaan lähdetään tutkimusmatkalle itseen härmän harmaudessa.
Yhdeksän vuotta sitten olin vaihtoehdottomassa tilanteessa: oli jätettävä tuolloinen elämä ja hypättävä tuntemattomaan. Alkoi matka yhteyteen, jonka olin kadottanut – vai olinko sitä koskaan edes löytänyt? Käynnistyi seikkailu merkitykseen, jota kaipasin enemmän kuin mitään muuta.
Ajauduin etsimään itseäni monista eri paikoista asettuen hyvin erilaisiin rooleihin. Pian huomasin, että koko elämäni minua oli seurannut minuuteeni tiukasti kietoutunut kokemus yksinäisyydestä ja ulkopuolisuudesta sekä hylätyksi tulemisen
pelko. Oivalsin, että voidakseni löytää paikkani uudelleen minun olisikin ratkaistava kuulumattomuuden tunteeni.
Tajusin olevani lohduttoman yksinäinen...
Kaipaa
Kaipaus on kaunein tunne, jonka tiedän, ihmisluontoon kirjoitettu. Silti juoksen kaihoani karkuun.
Kun kaipuunsa kanssa lepää, näkee, miten vastaanottavaiseksi muuttuu. Yksinäisyyskin syntyy kaipuusta, ei sen kummempaa, mutta tuo kaipuu ei tunnu täyttyvän milloinkaan.
Yksinäisyytensä voi selvittää, kun antaa luvan lähteä kohti itseään – menee matkalle minuuteen.
Kuulu
Minä en kuulu mihinkään, elän yksin hiljaisessa huoneessa. Kun hiljaisuutta on liikaa, on vaiettava kokonaan tai alettava niin äänek-kääksi, ettei jää epäselvyyksiä. Entä, jos tyhjyyden sijaan keskittyisi täyttymiseen, kääntäisi kaiken päälaelleen ja yrittäisi näin löytää ymmärryksen yksinäisyyteen?
Entä jos ei olettaisi mitään, vaan esittäisi oikeat kysymykset. Mihin minä kuulun?
Kosketa
Kosketus on ihaninta inhimillistä lämpöä, jonka tunnen. Sen molemmin puolin on ihminen, joka kaipaa kosketusta. Se on toimintaa, liikettä kohti toista, poispäin itsestä. Kun kurottautuu ulos, alkaa nähdä käsiä, joihin tarttua – ajautua kohtaamisten ääreen, jotka muuttavat koko maailman.
Silloin ymmärtää, että ainoa tie on yrittää yhteyteen.
Katso
Kun on jossiteltu riittämiin, on aika toimia ja katsoa, mitä syntyy, kun vain antaa mennä. Ei tarvitse pelätä, sillä selviää siitä huolimatta – kun on mahdollisuus, jota ei voi koskaan menettää.
Ja mahdollisuus on tarkastella omaa suhtautumistaan: katsoa kohti sitä mitä voi saada, kun toimii, eikä sitä, mitä
saattaisi menettää.
Medialle
Kirjan lehdistö- ja arvostelukappaleita voi pyytää osoitteesta arvostelukappale@otava.fi
Haastattelupyynnöt: Adèle Couavoux adele.couavoux@otava.fi p. 045 142 5272
Yksinäinen I ISBN: 978-951-1-35264-8 I Julkaisukuukausi: 10.2020 I Kirjastoluokka: 17.3 I Kustantamo: Otava